Hetkiä Kroatiassa

Vihdoinkin sain siirrettyä järkkäriltäni Kroatian kuvat koneelle. Tässä parhaimmistoa!

Dubrovnik

Rauhallisen aamun jälkeen hyppäsimme bussiin nro. 6 ja menimme monien muiden turistien tavoin tutustumaan vanhaan kaupunkiin. Heti, kun hyppäsimme bussista ulos, törmäsimme valtaviin turistimassoihin, joilla oli sama suunta kuin meilläkin. Vanhan kaupungin muurien sisäpuolelle päästyämme, meinasimme saman tien kääntyä takaisin pakoon turistijoukkoja. Onneksi kuitenkin sinnittelimme jonkin matkaa pääkatua eteenpäin ja poikkesimme syrjäkujille, koska sieltä paljastui aivan toisenlainen tunnelma.

Sari joutui aikamoiseen rappustreeniin keppiensä kanssa, eikä kipuaminen pitkin jyrkkiä kujia pitkin minullekaan mitään lekottelua ollut. Kannatti kuitenkin nähdä vähän vaivaa, sillä vanha kaupunki on todella kaunis niiltä osin, missä matkamuistot ja turistit eivät ole täysin turmelleet katuja. Haluaisin päästä käymään Dubrovnikin vanhaan kaupunkiin jonain hiljaisena talvipäivänä katsomaan, millainen tunnelma autioilla kujilla onkaan.

Harkitsimme myös muurille kiipeämistä, mutta onneksi hylkäsimme idean. Löysimme muurien ulkopuolelta ihanan kukkulan, jolla sijaitsi vanha linnoitus, mutta jostain syystä melko harva turisti oli löytänyt tätä paikkaa. Näkymät olivat aivan mielettömät, sieltä näki myös ihanasti vanhan kaupungin katot ja muurin, jolla ihmiset tungeksivat. Kukkulalla sijaitseva linnoitus on nimeltään Laurentiuksen linnoitus, ja sinne pääsee samalla lipulla, joka oikeuttaa muurilla kävelyyn. Ilmeisesti ihmiset ovat niin väsyneitä muurilla tarpomisesta, että tämä ihana nähtävyys jää heiltä väliin. Suosittelen ehdottomasti vierailua Laurentiuksen linnoitukseen kukkulalla muurikävelyn sijaan. Kukkulalle kiipeämisestähän ei tarvitse mitään maksaa, ja itse linnoitukseen pääsee 30 kunalla, kun taas muurikävely maksaa 90 kunaa.

Kiipeilyjen jälkeen satuimme sopivasti ihanan Art cafeen kohdalle. Sari oli jo bussista bongannut kyseisen kahvilan, ja aivan sattumalta tupsahdimme sivukaduilta sen eteen. Kahvila oli ihanan persoonallisesti sisustettu käyttämällä kekseliäästi hyväksi kaikenlaista kierrätettyä. Ammeista oli tehty sohvia, pesukoneen rummuista pöytiä ja kynttiläkruunuissa roikkui joulukoristeita. Aivan ihana paikka!

Loppuillaksi menimme vielä viimeiselle uinnille Lapas beachille. Myös tämä ranta oli tupaten täynnä ihmisiä. Dubrovnik tarjosi hyvin erilaisia paloja: vanhan kaupungin syrjäisiä katuja, turistialueen persoonatonta menoa, ihanan sydämellinen majapaikan emäntä, turistiin tympiintyneitä bussikuskeja ja tarjoilijoita, satoja vuosia vanhoja pommien jäljiltä kunnostettuja kivitaloja, kolhoja ja kiiltäviä jättihotelleja... Vastakohtaisuuksien Dubrovnik.

Viimeiseksi illalla nautimme vielä iltapalan kattoterassilla ihaillen Dubrovnikin elämää!

Orebic - Korcula - Dubrovnik

Aikamoinen päivä takana. Tarkoituksena oli lähteä Orebicista aamulla ysin bussilla Dubrovnikiin, ja olla perillä puolen päivän kieppeillä. No, ei mennyt suunnitelma ihan nappiin.

Bussipysäkille päästyämme olimme hyvissä ajoin, mutta bussi tulikin reilusti aikataulusta myöhässä. Myöhemmin selvisikin, että bussipysäkillä olleet aikataulut taisivat olla väärät. Kun bussi vihdoin ja viimein saapui, pysäköi se itsensä melko kauas meidän pysäkistä ja menimme sitten epäluuloisina tutkimaan, oliko se meidän bussi. Olihan se, mutta aivan täynnä! Ja seuraava bussi tulisi kolmelta, tai neljältä, kuka tietää.

Selvittelimme eri vaihtoehtoja, ja kun kuulimme, että Korculasta menisi katamaraani neljältä, päätimme lähteä sinne. Korculassa meille selvisi, että katamaraani oli jo aivan loppuunmyyty ja kolmen kieppeillä lähtevään bussiin oli vielä yksi paikka jäljellä. Ostimme tuon bussilipun, ja toivoimme, että saisimme vielä jostain yhden bussipaikan tai katamaraanipaikan. Emme viitsineet tuhlata koko päivää matkojen järjestelyyn ja murehtimiseen, joten menimme pariksi tunniksi rannalle lekottelemaan ja nauttimaan virkistävästä uinnista.

Kun bussin lähtö lähestyi, päätimme vielä koittaa onneamme, jospa saisimme myös toisen bussilipun. No eipä auttanut, kun bussi kerta oli täynnä, niin se sitten oli täynnä. Bussiasemalla hassu mummeli tuli kauppaamaan meille majoitusta, johon aloimmekin jo kallistua, kun Korculasta tuntui olevan mahdotonta päästä Dubrovnikiin enää samana päivänä. Samaan syssyyn joku ukkeli tuli kyselemään meiltä majoituksesta, ja kun kerroimme, että olemme matkalla Dubrovnikiin, mutta katamaraani on täynnä, niin ukkeli vastasi, että: "Eipäs ole, minä juuri soitin heille ja siellä on kaksi paikkaa jäljellä. " Sitten hän soitti katamaraanimatkoja myyvään matkatoimistoon uudestaan ja varmisti, että siellä edelleen on kaksi lippua. Ja olihan siellä! Siis samassa matkatoimistossa, jossa olin aamupäivällä käynyt ja liput olivat olleet loppu! Ukkeli hoputti meidät nopeasti matkatoimiston suuntaan, ja käski kertoa Moimiriltä terveiset. 

Mehän sitten lähdettiin vinhaa vauhtia lippujen perään, tosin edelleenkin hyvin epäluuloisina siitä, että odottaako meitä toimistolla kaksi lippua Dubrovnikiin. Päädyimme siihen, että minä jään odottelemaan ulos, koska olin jo kertaalleen käynyt kyselemässä lippuja, ja Sari suuntasi sisään. Ja ulos käveli iloinen Sari kaksi lippua kädessään, ei ole todellista! Kiitos Moimir, pelastit meidän päivän!

Korcula

Nyt on kova väsy, joten tänään tuleepi kuvapainotteinen postaus. Oltiin siis Korculassa 20 minuutin lauttamatkan päässä Orebicista. Kävimme tietenkin myös tänään uimassa ja jädellä. Huomenna matka jatkuu Dubrovnikiin!

Orebic - rantapäivä

Rankan reissaamispäivän jälkeen vuorossa oli rento rantapäivä. Sari oli herännyt jo vaikka kuinka aikaisin ja jumppaillut jalkaansa parvekkeella, kun minä vielä vetelin sikeitä. Kun sitten unisena kurkkasin silmälappujeni alta toivottaen hyvät huomenet, niin pirteä Sari ilmoitti lähtevänsä alakerran kauppaan ostamaan aamupalaa. Tuli ihan huono omatunto, kun minä vain pötköttelin sängyssä ja jalkavammainen matkakumppanini haki sillä aikaa aamupalaa. Onneksi kauppa ei sentään ollut kaukana.

Parvekeaamupalan jälkeen lähdimme rannalle ja löysimme ihanan rauhaisan kolosen kallioiden välistä. Tuuli oli tänään melkoinen, mutta ilman sitä olisikin ollut tukalan kuuma. Oli taas ihanaa polskia kirkkaassa merivedessä ja nauttia rantapäivästä.

Illalla lähdimme rantakadulle katselemaan iltaelämää ja tutkimaan, millaisia näkymiä toisessa päässä rantakatua on. Orebic on myös, niin kuin kaikki muutkin paikat tähän asti, todella kaunis ja viehättävä. Huomenna olisi tarkoitus mennä 20 minuutin lauttamatkan päähän Korculaa katselemaan, millainen paikka se oikein on.